Ai mäkin?

Posted on Posted in ekotekoja

Ollaan 20v sitten mieheni kanssa ostettu vanha rintamamiestalo kauniilta paikalta. Päällimmäinen ajatus oli hankkia talo, jossa on puuhella ja josta jostain kohti näkyy järvelle. Pikkuisen olisi tilaa lasten olla ja lapsiperheen palvelut lähellä. Ja rauhaa ympärillä.

Edelleen asustellaan samassa talossa samalla kauniilla paikalla. Kai me oltiin jonkin näköisiä hippejä silloin. Alettiin kasvattaa kasviksia omalla tontilla, lämmitettiin puilla, lapset sai leikkiä vapaana pitkin pusikoita ja elää. Tai me elettiin kaikki. Perhe kasvoi viisihenkiseksi, ensimmäinen on jo lentänyt pesästä. Edelleen peseydytään pihasaunassa pumppukaivovedellä ja kasviksia kasvaa pihassa. Elellään edelleen.

Hippiaikojen elämäntyyli on jättänyt monia ekologisia näköaloja elämään, jotka kantaa arkeamme. Niistä tekisi mieli kirjoitella. Omista valinnoista matkan varrella, löydöistä ja kiinnostuksen kohteista, pikkuasioista. Sellaisista, jotka auttavat luontoa kestämään itsekkyyttämme.

Sillä maailma pelastuu – jos vain niin tahdomme!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *